Tänään käytiin kirjastossa. Onneksi oltiin saatu jotain vanhoja luettuakin ja osa niistä palautettiin, ettei vaan lainattu taas lisää. Meidän perheessä äiti ja poikanen ovat vähän samanlaisia. Kirjastosta löytyisi aina niin paljon kaikkea kivaa lainattavaa ja välillä ei raaskisi viedä mitään takaisin. Melkein aina meillä onkin maksimimäärä kirjoja lainassa. Pitää kyllä sanoa, että aika harvoin joudutaan silti sakkoja makselemaan eli kyllä ne sitten aina lopulta ajoissa palautetaan. Tai ainakin kutakuinkin.
Iltasatukirjakin löytyi tänään lainatuista eli Hannu Mäkelän jo aika vanha kirja, vuonna 1988 julkaistu Tonttu, joka pelkäsi joulua. Kirja kertoo kotitontusta, joka aina ahdistuu joulun alla, koska hän ei enää osaa valmistaa sellaisia lahjoja, joita lapset toivovat. Kotitonttu kuitenkin paljastuu perheen lapsille. Heille, jotka tänäkin jouluna ovat toivoneet vaikka mitä liikkuvista hevosista jääkiekkomailoihin ja pujottelusuksiin. Jatkosta en sitten vielä tiedäkään, sillä poikanen nukahti ennen kuin oltiin ehditty kirjassa puoleen väliinkään. Huomenna voidaan jatkaa, niin nähdään kuinka kotitontun käy? Pääseekö hän eroon jouluahdistuksestaan vai ahdistuuko entistä enemmän? Kuvituksen kirjaan on tehnyt Camilla Mickwitz, joka onkin tuttu omasta lapsuudestani mm. Emilia-kirjojen kuvittajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti